keskiviikko 26. lokakuuta 2011

Esimakua talvesta

Vuorikristalli on mielestäni kuin jäätä, varsinkin silloin kun kiven sisällä on erilaisia juovia ja ihan kuin pieniä hileitä. Jos olen oikein ymmärtänyt, näitä kiven epäpuhtauksia ei taideta oikein pitää arvossa. Mun mielestä vuorikristalli näyttää kiinnostavammalta, kun sen sisällä on vähän "elämää". Joskus kivissä on ikäviä klommoja ja lohkeamia, niistä en kyllä tykkää yhtään...


Tässä on nauhallinen fasettihiottuja vuorikristallimöhkäleitä, jonka ostin messuilta viime vuonna. Kaikissa kivissä on upeita maisemia sisällä! Tämä on ehdottomasti kallein, rakkain ja hillotuin helminauhani, onneksi möhkäleitä riittää vielä pitkäksi aikaa.



Tällainen koru syntyi riipuksen ympärille, aika talvinen ja simppeli. Vuorikristallinugetit ovat suloisen pieniä ja hiottu ihanan pehmeän tuntuisiksi.

tiistai 18. lokakuuta 2011

Kolmen kerroksen helmiä

Valkoisten helmien laatikkoa pitäisi ehdottomasti täydentää, se alkaa ammottaa tyhjyyttään. Näitä valkoisia lasihelmiä oli kuitenkin vielä jäljellä, joten ne päätyivät rannekoruksi. Oli muuten yllättävän vaikeaa saada helmet asettumaan siististi rannekoruun, joka on kolmikerroksinen. Ensimmäinen laatuaan minulle, ehkä toinen on jo helpompi. Tykkään kyllä näistä leveämmistä rannekoruista huomattavasti enemmän, ne nimittäin pysyvät kädessä jämäkämmin.

Hihii, rannekoru näyttää tässä ihan tekohampailta! :D

lauantai 8. lokakuuta 2011

Syksyn sävyjä

Kiirettä on pitänyt viime aikoina, enkä ole ehtinyt helmien pariin niin kuin toivoisin. Ehkäpä pienen tauon jälkeen koruilu taas maittaa entistä enemmän. Odotan sitä aikaa elämässä, jolloin ei ole koko ajan kamala kiire, mutta arki ei ole myöskään liian rauhallista. Tällä hetkellä opiskelu aiheuttaa näiden välillä vuorottelua ja kaipaan tasapainoa, sitä välimallia. Luultavasti tällaista aikaa ei kuitenkaan koskaan tule (ainakaan täydellisenä), joten onneksi on harrastus, joka todella nollaa ajatukset tarvittaessa!

Mutta sitten siihen itse koruun, ettei mene vain avautumiseksi. :) Tämä yksilö valmistui jo viikkoja sitten ja on odotellut vuoroaan päästä blogiin. Halusin hyvin maanläheisen korun syksyksi ja nämä kauniit käärmeennahkajaspis-kivihelmet ovat puhutelleet laatikosta minulle jo vuoden päivät. Nyt ne pääsivät esille pienten labradoriittihelmien ja messinki- sekä kupariosien seurassa. Vahanauhat toistavat ruskean sävyjä.